a16z Partner Chris Dixon onko ”Crypto on kuollut”

Syyskuun alussa Chris Dixon, a16z:n kumppani ja kryptoalan johtava hahmo, käsitteli videokeskustelussa kysymystä ”Onko Web 3.0 kuollut?”. Dixon, joka liittyi a16z:ään vuonna 2013 ja perusti myöhemmin a16z crypto -yrityksen vuonna 2018, on ollut keskeisessä asemassa muokkaamassa yrityksen lohkoketju- ja Web3-teknologioita koskevaa strategiaa.

Dixon hallinnoi nyt yli 7 miljardin dollarin rahastoa ja on ollut eturintamassa edistämässä internetin innovaatioiden seuraavaa aaltoa. Tässä hänen näkemyksensä Web 3.0:n nykytilasta ja kryptoteollisuuden haasteista.

Krypton haasteet

Kryptomaailma on todellakin kohdannut merkittäviä esteitä viime vuosina, erityisesti FTX:n romahtamisen Yhdysvalloissa ja Terra Luna -välikohtauksen Etelä-Koreassa. Vaikka nämä tapahtumat ovat heittäneet varjoa alalle, Dixon on selvillä siitä, että ne eivät merkitse krypton kuolemaa.

”Jokainen kehittyvä teknologia kokee ylä- ja alamäkiä”, Dixon selittää. ”On väärin arvioida koko teknologiaa muutaman huonon käyttötapauksen perusteella. Teknologia itsessään on neutraali – se, miten sitä käytetään, on ratkaisevaa.”

Internetin kehitys: Lukemisesta lukemiseen, kirjoittamiseen ja omistamiseen

Dixon on ollut mukana internetin vallankumouksessa yli 25 vuotta, ja hän on aloittanut ohjelmistoinsinöörinä ennen kuin hänestä tuli yrittäjä ja myöhemmin pääomasijoittaja. Hän perusti kaksi yritystä – yhden kyberturvallisuuden alalla, jonka McAfee osti, ja toisen tekoälyn alalla, joka myytiin myöhemmin eBaylle. Hän on myös sijoittanut ikonisiin startup-yrityksiin, kuten Pinterestiin, Stripeen ja Kickstarteriin.

Dixon kuvailee verkon kehitystä ja kuvailee internetin siirtymistä 1990-luvun ”read-only”-järjestelmästä, jossa käyttäjät vain kuluttivat sisältöä, ”read-write”-järjestelmään, kun Web 2.0 tuli 2000-luvun alussa. Web 2.0 antoi käyttäjille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa, luoda sisältöä ja osallistua Facebookin ja Twitterin kaltaisiin alustoihin, mistä syntyi sosiaalinen media.

Muutaman suuren teknologiayrityksen – Google, Facebook ja Amazon – ylivalta internetissä uhkaa kuitenkin sen hajautettua alkuperää. ”Internetin tarkoitus oli jakaa valta ja vauraus uudelleen reunoille, käyttäjille, eikä keskittää sitä muutaman yrityksen käsiin”, Dixon sanoo. Hän vertaa tätä keskittämistä Yhdysvaltojen televisio- ja radioteollisuuden vallan keskittymiseen.

Lohkoketjun lupaus

Dixon pitää ratkaisuna lohkoketjuteknologiaa, jota hän kuvailee internetin uudeksi muodoksi, joka palauttaa omistajuuden ja hallinnan käyttäjilleen. Toisin kuin keskitetyt palvelut, jotka toimivat portinvartijoina, lohkoketjupalvelut poistavat välikädet ja mahdollistavat digitaalisen omaisuuden suoran omistuksen.

Dixon korostaa Bitcoinin käyttöön ottamaa vallankumouksellista digitaalisen omistuksen käsitettä. ”Se, jolla on Bitcoinin yksityinen avain, todella omistaa kyseisen Bitcoinin. Tätä omistajuuden käsitettä ei ole olemassa Facebookin tai Twitterin kaltaisilla alustoilla.” Hän käyttää esimerkkinä Twitteriä: ”Minulla voi olla tuhansia seuraajia, mutta jos Twitter päättää kieltää tilini, menetän kaiken – koska en oikeasti omista profiiliani.”

Hän huomauttaa myös, miten lohkoketju on laajentanut omistajuutta muille aloille, kuten NFT:hen. Olipa kyse sitten digitaalisesta taiteesta tai pelin sisäisistä esineistä, käyttäjät voivat nyt omistaa omaisuutensa tavalla, jota keskitetyt alustat eivät hallitse. Tämä käsite on keskeinen osa Web 3.0:n visiota – uutta internetiä, jossa käyttäjät hallitsevat tietojaan, sisältöjään ja omaisuuttaan.

Krypton alkuvaiheet ja tuleva tie

Vaikka Web 3.0 on vielä alkuvaiheessa, Dixon suhtautuu sen tulevaisuuteen optimistisesti. Hän myöntää, että lohkoketjuinfrastruktuuria on vielä parannettava, sillä nykyiset kokemukset eivät vielä vastaa perinteisten sovellusten kokemuksia. ”Tarvitsemme aikaa kustannusten alentamiseen ja käyttäjäkokemusten parantamiseen, mutta olen varma, että näemme läpimurtoja tulevina vuosina.”

Dixon käsittelee myös lohkoketjujen kahta erilaista kulttuuria: ”kasinokulttuuria”, joka keskittyy lyhyen aikavälin spekulatiiviseen kaupankäyntiin, ja ”tietokonekulttuuria”, joka pyrkii rakentamaan seuraavan sukupolven internetpalveluja. Vaikka spekulatiivinen puoli on hallinnut otsikoita, Dixon korostaa jälkimmäisen pitkän aikavälin arvoa.

Sääntelyyn liittyvät haasteet

Dixon ilmaisee huolensa Yhdysvaltojen sääntelykehyksestä, joka hänen mukaansa on tahattomasti rohkaissut spekulatiivista käyttäytymistä ja tukahduttanut samalla innovaatiota. Esimerkiksi yli 500 000 meme-tokenin räjähdysmäinen kasvu vain kuukaudessa kuvastaa nykyisessä ympäristössä kukoistavaa ”kasinokulttuuria”. Samaan aikaan tuottavia lohkoketjualoitteita – niitä, joilla voitaisiin rakentaa kestäviä internetpalveluja – haittaavat usein epäselvät säännökset.

Teknologisen kehityksen historiallinen malli

Dixon huomauttaa, että krypto ei ole ensimmäinen teknologia, joka käy läpi nousu- ja laskukauden. Hän rinnastaa sen tekoälyn pitkään historiaan, jolla on ollut omat nousu- ja laskusyklinsä 1940-luvun alusta lähtien. ”Teknologia ei ole luonnostaan hyvää eikä pahaa – se on neutraalia. Ratkaisevaa on, miten ohjaamme sen kehitystä ja käyttöä.”

Sama pätee lohkoketjuihin. Hänen mukaansa olisi virhe hylätä lohkoketju joidenkin negatiivisten sovellusten vuoksi. ”Vasaralla voidaan rakentaa tai tuhota. Sama pätee teknologiaan. Haasteena on asettaa oikeat säännöt, jotka ohjaavat teknologiaa kohti myönteisiä tuloksia.”

Web 3.0:n tulevaisuus: Omistajuus ja luova voimaantuminen

Dixon uskoo, että lohkoketju voi muuttaa internetin poistamalla portinvartijat ja antamalla käyttäjien todella omistaa digitaaliset identiteettinsä ja varansa. Hän visioi tulevaisuutta, jossa käyttäjät voivat siirtää tietojaan, seuraajiaan ja sisältöään vapaasti eri alustoilla ilman, että he ovat sidottuja yhteen palveluntarjoajaan.

Tähän tulevaisuuteen kuuluvat tekoälypohjaiset palvelut, jotka kunnioittavat käyttäjien omistusoikeuksia. Dixon näkee lohkoketjun mahdollistavan uudet luovat ekosysteemit, joissa taiteilijat ja tekijät voivat säilyttää omistusoikeuden teoksiinsa, samaan tapaan kuin Substack on antanut kirjailijoille mahdollisuuden omistaa tilaajalistansa.

Tulevassa kirjassaan Lue Kirjoita Omaa Dixon selittää, miten lohkoketju voi muuttaa internetiä antamalla käyttäjille mahdollisuuden paitsi lukea ja kirjoittaa myös omistaa luomansa sisältö ja omaisuus. Tällä uudella mallilla on potentiaalia kumota nykyinen keskitetty järjestelmä, jota hallitsevat muutamat suuret teknologiayritykset, ja palauttaa hallinta käyttäjille.

Päätelmä

Vaikka krypto on kohdannut huomattavia haasteita, Dixon uskoo vakaasti, että olemme vasta kehityksen alkuvaiheessa. Lohkoketju- ja kryptoteknologiat tulevat kokemaan omat ylä- ja alamäkensä, aivan kuten varhainen internet tai tekoäly.

Asianmukaisella ohjauksella lohkoketju voi kuitenkin mahdollistaa uuden internetin omistajuuden aikakauden, joka on vapaa keskitettyjen yhtiöiden valvonnasta. Dixonin mielestä Web 3.0:n tulevaisuus ei ole suinkaan kuollut – se on vasta kehittymässä.