Story kerää 140 miljoonaa dollaria: Miksi se on a16z:n uusi suosikki?
Story, immateriaalioikeuksiin keskittyvä L1-alusta, ilmoitti 21. elokuuta, että sen 80 miljoonan dollarin B-sarjan rahoituskierros on saatu päätökseen a16z:n johdolla. Muihin osallistujiin kuuluivat Polychain Capital sekä yksittäisiä sijoittajia, kuten Stability AI:n SVP ja hallituksen jäsen Scott Trowbridge, K11:n perustaja ja miljardööri Adrian Cheng sekä digitaalisen taiteen keräilijä Cozomo de’ Medici. Tämän kierroksen myötä, kun siihen lisätään 29,3 miljoonan dollarin siemenkierros ja 25 miljoonan dollarin A-sarja – molemmat myös a16z:n johtamia – Storyn kokonaisrahoitus on noussut 140 miljoonaan dollariin.
Tämä massiivinen rahoitussumma on järkyttänyt monia alan toimijoita, mikä on herättänyt epäilyksiä. Kuten X-käyttäjä @wsjack_eth kyseenalaisti: ”Voiko ERC-6551-protokolla todella tukea näin suurta kertomusta?”. Onko Storyn ilmaantuminen nykyisillä kovilla ensimarkkinoilla todellinen merkki muutoksesta vai vain pääoman orkestroinnin tuote?
Tarinan teknologiapino
Ymmärtääkseni asiaa paremmin tutustuin Storyn tekniseen dokumentaatioon. Yhteenvetona voidaan todeta, että Story aikoo parantaa aikaa vievää ja kallista riippuvuutta perinteisistä oikeudellisista järjestelmistä teollis- ja tekijänoikeuksien osalta Web2-maailmassa kolmen teknologisen kerroksen avulla: Story Network (L1), Proof-of-Creativity Protocol (älykkäät sopimukset) ja ohjelmoitava teollis- ja tekijänoikeuksien lisensointi, ja pyrkii saavuttamaan perimmäisen tavoitteensa ”IP Lego”.
Erityisesti Story Network on EVM-yhteensopiva L1, joka on suunniteltu käsittelemään monimutkaisia tietorakenteita, kuten IP:tä, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Se käyttää valmiiksi käännettyjä primitiivejä näiden rakenteiden läpikäymiseen sekunneissa marginaalikustannuksilla ja varmistaa nopean lopullisuuden ja edulliset transaktiot kypsään CometBFT-protokollapinoon perustuvan konsensuskerroksen avulla.
Proof-of-Creativity-protokolla koostuu erilaisista älykkäistä sopimuksista, jotka käsittelevät teollis- ja tekijänoikeuksien lisensointiin, rojalteihin ja riitoihin liittyviä moduuleja. Tämä protokolla on käytössä Story Networkissa, ja sen avulla luovan työn tekijät voivat rekisteröidä IP-oikeutensa ”IP-varoiksi” (IPA), joista kukin koostuu ketjussa olevasta NFT ja siihen liittyvä IP-tili, joka perustuu ERC-6551:een (token-sidonnaiset tilit).
Lisäksi ohjelmoitavalla IP-lisensoinnilla (Programmable IP Licensing, PIL) pyritään luomaan kartoitus ketjussa olevien sopimusten ja reaalimaailman oikeudellisten ehtojen välille, jolloin tekijät voivat siirtää tokenisoidun IP:n ketjun ulkopuolisiin oikeudellisiin järjestelmiin ja kirjoittaa erityisehtoja, kuten miten heidän IP:nsä voidaan sekoittaa, muuttaa rahaksi ja käyttää johdannaisten luomiseen.
Monet alan sisäpiiriläiset ovat huomauttaneet, että Storyn teknologiapino ei ole erityisen monimutkainen eikä siinä esitellä mitään uusia käsitteitä. Miksi Story on siis saanut näin massiivisen rahoituksen? Joitakin näkemyksiä voi saada a16z-kumppani Chris Dixonin investointiartikkelista.
Investointi ihmisiin
Ensimmäinen on Story-tiimin tausta. Chris Dixonin mukaan Storyn perustajatiimillä on ”syvää asiantuntemusta sekä teknologiasta että luovuudesta”. a16z-tiimi oli ”vaikuttunut toimitusjohtaja ja perustajajäsen Seung Yoon Leen visionäärisestä oivalluksesta ja maailmanluokan taktisesta toteutuksesta”, kun he tapasivat hänet ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten.
Berggruen-instituutin tietojen mukaan Seung Yoon Lee valmistui Oxfordin yliopistosta ja oli Oxford Unionin ensimmäinen aasialainen puheenjohtaja. Hän loi myös mobiiliromaanisovelluksen Radish Fiction, joka sai tukea SoftBankilta, UTA:lta ja Bertelsmannilta ennen kuin eteläkorealainen Kakao osti sen 440 miljoonalla dollarilla vuonna 2021.
Sen jälkeen Lee toimi Kakaon globaalin strategian johtajana ja valvoi maailmanlaajuisia investointeja ja yrityskauppoja. Lisäksi Lee on riskikumppani Hashedissa, Korean suurimmassa lohkoketjurahastossa, ja hän on sekä Asia 21 Young Leadersin että Trilateral Commissionin jäsen. Vuonna 2016 Lee valittiin Forbes Asia 30 Under 30 -jäseneksi ja myöhemmin All-Star-alumniksi.
@jason_chen998:n mukaan Seung Yoon Lee työskenteli myös Etelä-Korean kansalliskokouksessa ja Yhdysvaltain edustajainhuoneessa sekä kahdessa sanomalehdessä, ja hänellä oli kortit hallituksessa, tiedotusvälineissä ja pääkaupungissa.”
Toisella perustajalla, Jason Zhaolla, joka johtaa tällä hetkellä Storyn teknistä kehitystä, on myös vaikuttava ansioluettelo. Hän valmistui Stanfordin yliopistosta tietojenkäsittelytieteen kandidaatiksi ja työskenteli myöhemmin DeepMindissä.
Sanonta ”investoi ihmisiin” pätee varmasti tähän. Perustajatiimin vahvan taustan lisäksi myös a16z:n sijoitusfilosofialla on merkitystä heidän päätöksessään tukea Storya.
Omistus: Tarina ja a16z: Yhteinen fokus
Web3-kertomusten johtavana tekijänä a16z on julkaissut aiheesta monia syvällisiä näkemyksiä. Chris Dixonin kuvauksista Web3:sta ”lue, kirjoita ja omista” on selvää, että he pitävät omistajuutta erittäin tärkeänä. Dixon toteaa sijoitusartikkelissaan, että ”vuosikymmenien ajan internet ylläpitää implisiittistä taloudellista sopimusta tekijöiden ja alustojen välillä – tekijät toimittavat sisällön, ja alustat tarjoavat kysyntää”.
Generatiivisen tekoälyn kehitys voi kuitenkin rikkoa tämän sopimuksen, mikä vahingoittaa merkittävästi tekijöiden etuja. Story, jonka tavoitteena on suojella luovan työn tekijöiden omistusoikeuksia, saattoi vastata Dixonin arvoja. Kuten Jason Zhao selitti keskustellessaan siitä, miksi he rakensivat Storyn L1:ksi, ”seuraavan sukupolven lohkoketjuinfrastruktuurin on oltava ’tarkoituksenmukainen'”, ja a16z arvostaa Storyn visiota enemmän kuin sen teknologiaa.
Muut mahdolliset tekijät
Sen teknologiapinon, perustajatiimin ja sijoitusfilosofian lisäksi myös muut tekijät voivat vaikuttaa asiaan. @akiaeki ehdottaa, että Storyllä on todennäköisesti vahvat yhteydet Korean viihdeteollisuuteen. Kun otetaan huomioon ”K-popin” maailmanlaajuinen vaikutusvalta (vaikka he lisäävät vitsikkäästi, että ”C-pop on itse asiassa parasta”), jos Story pystyy tuomaan erilaisia K-pop-IP:tä kryptomaailmaan, sen vaikutus olisi merkittävä.
Kuten @jason_chen998 spekuloi Story’s Series A:n aikana, perinteisesti innokkaat korealaiset kryptokauppiaat saattavat kruunata uuden kuninkaan Do Kwonin kaatumisen jälkeen.
IP:n voima
Kuten kryptoalalla on tapana, on epävarmaa, onko Storyn 140 miljoonan dollarin rahoitus ylimitoitettu. Ottaen kuitenkin huomioon IP-teollisuuden valtavat mahdollisuudet 2,25 miljardin dollarin arvostus voi olla kohtuullinen, jos Story onnistuu – loppujen lopuksi ”yksi rautamies voi pelastaa koko Marvel-universumin”.
Wiki&Milin tietojen mukaan 50 kannattavinta IP:tä maailmanlaajuisesti vuonna 2023 tuottivat huomattavia tuloja, ja Pokémon IP tuotti The Pokémon Companylle ja Nintendolle 88 miljardia dollaria.
Jason Zhao mainitsi kuitenkin Fortunen haastattelussa, että Story tuskin houkuttelee Disneyn kaltaisia IP-jättejä. Alusta on suunniteltu vetoamaan ”toissijaisen IP:n” tekijöihin. Zhao totesi: ”Tämä tekoälytyökaluja käyttävien tekijöiden sukupolvi on kuin vaikuttajia, joita perinteiset brändit eivät alun perin arvostaneet”. ”Se on samanlainen kuin YouTube, joka ei luottanut Spielbergin kaltaisiin suuriin ohjaajiin vaan YouTubettajiin, jotka latasivat videoita puhelimestaan. Viisitoista vuotta myöhemmin YouTube tuotti ’MrBeastin’.”
Nähtäväksi jää, voiko Storysta tulla Jasonin visioima ”YouTube”. Rahoitusilmoituksen jälkeen Story julkaisi ETHDenver 2024:n kunniaksi NFT:n pohjahinnan, joka moninkertaistui moninkertaiseksi. Jason Zhao kertoi The Blockille, että Storyn mainnetin odotetaan käynnistyvän myöhemmin tänä vuonna. Kun Zhaolta kysyttiin, aikovatko he laskea liikkeeseen tokenin mainnetin lanseerauksen ohella, hän kieltäytyi kommentoimasta asiaa.