Goldmanin paras osakeanalyytikko: AI ei sytytä taloudellista vallankumousta, kupla puhkeaa
Goldman Sachsin globaalin osaketutkimuksen johtaja Jim Covello on hiljattain kaatanut kylmää vettä tekoälykonseptille, joka on ollut yksi tärkeimmistä Yhdysvaltojen osakkeiden tämänvuotisen nousun taustatekijöistä.
Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella Wall Streetillä Covello tietää hyvin, miten tuskallista voi olla vastustaa jatkuvasti paisuvaa teknologiakuplaa. Markkinoilla on tapana luoda vaurautta kuukausi toisensa jälkeen, vaikka uusimmat teknologiset läpimurrot jäisivätkin odotuksista. Covello uskoo, että näin voi käydä myös tekoälyn kohdalla, minkä vuoksi on vaarallista, jopa typerää, alkaa nyt shortata Nvidian kaltaisia yrityksiä.
Covello uskoo, että se ei ehkä tapahdu tänä tai edes ensi vuonna, mutta lopulta kupla puhkeaa. Hänen mielestään yritysten tekoälyyn vuodattamat miljardit dollarit eivät saa aikaan seuraavaa taloudellista vallankumousta, eivätkä ne ehkä edes vastaa älypuhelinten ja internetin tuomia hyötyjä. Kun tämä käy selväksi, myös kaikki osakkeet, jotka ovat nousseet tekoälynäkymien vuoksi, putoavat.
Covello huomautti raportissaan:
”Historiallisesti useimmissa teknologisissa muutoksissa, erityisesti vallankumouksellisissa, hyvin kalliit ratkaisut korvataan hyvin halvoilla. Ajatus erittäin kalliin teknologian käyttämisestä työpaikkojen korvaamiseen on lähes täysin vastoin tätä suuntausta.”
”Minkä triljoonan dollarin ongelman tekoäly ratkaisee? Kalliin teknologian käyttäminen matalapalkkaisten työpaikkojen korvaamiseen on täysin päinvastaista kuin teknologiset muutokset, joita olen nähnyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin olen seurannut teknologiateollisuutta tiiviisti.”
Covello väittää, että jotta tekoäly voisi perustella korkeat kustannuksensa, sen ”on kyettävä ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, mitä varten sitä ei ole suunniteltu”. Tekoälyteknologia on hyvin kallista, eikä edes koneoppimisen käyttäminen ihmisten korvaamiseen vähennä kustannuksia.
Covellon raportissa todetaan: ”Huomasimme, että historiatietojen päivittäminen tekoälyn avulla yritysmalliimme on nopeampaa kuin manuaaliset päivitykset, mutta maksaa kuusi kertaa enemmän.” Hän totesi myös, että kustannusten on laskettava merkittävästi, jotta yleisöllä olisi varaa tekoälyllä automatisoituihin tehtäviin.
Tekoälyn kannattajat uskovat, että tekoälyteknologia on vielä alkuvaiheessa, aivan kuten internet 1990-luvun dotcom-kuplan aikana, ja että kustannukset tulevat lopulta laskemaan. Covello huomauttaa kuitenkin, että internetillä oli edelleen kustannusetu. ”Amazon pystyi myymään kirjoja halvemmalla kuin Barnes & Noble, koska sen ei tarvinnut ylläpitää kalliita fyysisiä myymälöitä.”
Covello sanoi: ”Ajatus siitä, että teknologia on aluksi kallista ja sitten halpenee, on historian vääristelyä.”
Covellon huolenaiheet eivät koske vain korkeita kustannuksia. Hän yksinkertaisesti odottaa, että tekoälystä ei tule sitä läpimurtoteknologiaa, jota ihmiset toivovat. Toistaiseksi tekoäly ei ole tuottanut ”tappajasovellusta”, minkä jopa hänen optimistisemmat kollegansa Goldman Sachsissa ovat myöntäneet raporteissaan.
Mediatietojen mukaan vuoden 2022 lopun jälkeen tekoälyvimma on nostanut S&P 500 -indeksin markkina-arvoa lähes 16 biljoonalla dollarilla. Nyt Covello ja pieni, mutta kasvava joukko markkinoiden tarkkailijoita kyseenalaistavat tekoälykonseptin keskeisen periaatteen. Tämä periaate on, että suurten kielimallien (LLM) tehokkaat kyvyt johtavat kapitalismin seuraavaan suureen vaiheeseen, jossa yritysten voitot kukoistavat, kun yhä useampia työpaikkoja siirretään älykkäille koneille, mikä parantaa tehokkuutta ja kiihdyttää kasvua.
Covello ja muut epäilijät väittävät, että tekoälyteknologiaan kohdistuvat kaupalliset odotukset saattavat olla aivan liian suuria. Jos teknologiajätit harkitsevat uudelleen massiivisia tekoälyinvestointejaan, osakemarkkinat saattavat kääntyä laskuun.