Tekoäly vs. Bitcoin: taistelu verkosta

Tekoäly vs. Bitcoin: taistelu verkosta

Tekoälyn (AI) ja Bitcoinin (BTC) louhinnan välinen kilpailu energiaresursseista kiihtyy. Teknologiayritykset kehittävät tekoälyteknologiaa, mutta samalla ne kilpailevat myös BTC-louhijoiden kanssa energiasta. Tämä kilpailu muokkaa energiankulutusta Yhdysvalloissa, sillä molemmat teollisuudenalat lisäävät sähkön kysyntää ennennäkemättömällä tavalla.

Tekoälyn johtoasema energiankulutuksessa

Tässä energia-aseiden kilpajuoksussa tekoälydatakeskukset ovat tällä hetkellä kärjessä. On ennustettu, että vuoteen 2027 mennessä nämä virranhimoiset toiminnot voivat kuluttaa vuosittain 85-134 terawattituntia (TWh) sähköä. Tämä vastaa suurin piirtein Norjan tai Ruotsin kaltaisten maiden vuotuista energiankulutusta, mikä osoittaa, että ChatGPT:n kaltaisten monimutkaisten tekoälymallien käyttäminen vaatii valtavasti tehoa.

Kukin näistä tekoälymalleista toimii suurissa palvelinklustereissa. Jos esimerkiksi ChatGPT:tä käytettäisiin jokaista Google-hakua varten, siihen tarvittaisiin arviolta yli 500 000 palvelinta, mikä aiheuttaisi noin 29,2 TWh:n vuotuisen energiankulutuksen.

Bitcoin Miningin tehon kysyntä

Vertailun vuoksi BTC:n louhinta kuluttaa tällä hetkellä arviolta 120 TWh energiaa vuosittain. Viime vuonna BTC-kaivostoiminnan osuus oli 0,4 % maailman kokonaissähkönkulutuksesta – huikea luku.

Analyytikot ennustavat, että vuoteen 2027 mennessä tekoälyn energiantarve ylittää BTC:n louhinnan energiantarpeen, ja 20 prosenttia käytettävissä olevasta energiasta ohjataan tekoälyn toimintaan. Sekä tekoälyn että BTC-louhinnan kehittyessä ne kilpailevat yhä enemmän samoista energiaresursseista.

Kiristyvä kilpailu energiasta

Suuret teknologiayritykset, kuten Amazon ja Microsoft, etsivät aktiivisesti energia-alan varoja, joita kryptokaivostoimijat ovat perinteisesti hallinneet. Tämä kiristyvä kilpailu johtaa siihen, että jotkut kaivostoiminnan harjoittajat pyrkivät hyödyntämään energiainfrastruktuuriaan rahaksi leasing- ja myyntitapahtumien kautta, kun taas toiset ovat vaarassa menettää energiansa kokonaan.

Energiakilpailu on niin kova, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä datakeskusten odotetaan kuluttavan 9 prosenttia kaikesta Yhdysvaltain sähköstä – yli kaksinkertainen osuus nykyisestä kulutuksesta.

Uusiutuvan energian ja kestävän kehityksen haasteet

On syytä huomata, että kryptovarojen louhinta on riippuvaisempi uusiutuvasta energiasta, sillä noin 70 prosenttia sen energiasta on peräisin vihreistä lähteistä. Sen sijaan tekoälyn datakeskukset ovat pääasiassa riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Tämä ero korostaa näiden kahden teknologian erilaisia lähestymistapoja kestävään kehitykseen.

Tekoälyn kysynnän kasvaessa teknologiayritysten on punnittava hiilijalanjälkeään suhteessa muihin vaihtoehtoisiin energialähteisiin, kuten ydinvoimaan.

Energiankulutuksen epävarma tulevaisuus

Teknologiateollisuuden energiankulutuksen tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Kun tekoäly jatkaa teknologisten rajojen pidentämistä, sen energiantarve todennäköisesti kasvaa samalla. Ellei energiatehokkuus pysty merkittävästi nopeuttamaan tätä kasvua, ympäristövaikutukset voivat olla vakavia.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan vuoteen 2026 mennessä AI:n ja BTC:n kaivostoiminnan yhteenlasketun energiankulutuksen odotetaan nousevan 1 050 TWh:iin, mikä vastaa kokonaisen maan sähkönkäyttöä.

Mutta kuten useimmissa korkean panoksen energiakilpailuissa, yksi kysymys on edelleen olemassa: Voivatko tekoäly ja BTC-louhinta toimia rinnakkain ilman, että planeetan resurssit ehtyvät?

Vastaus tähän kysymykseen riippuu näiden teollisuudenalojen kyvystä innovoida ja sopeutua kestävien energiaratkaisujen aaltoon. Kun ne taistelevat vallasta, sekä teknologian että ympäristön tulevaisuus on vaakalaudalla.