Veroparatiisi: Sveitsin kryptovaluuttojen verotus ja sääntelykehys: Sveitsin kryptovaluuttojen verotus ja sääntelykehys

1. Johdanto

Sveitsi, viralliselta nimeltään Sveitsin valaliitto, on Keski-Euroopassa sijaitseva liittotasavalta. Se on yksi maailman vauraimmista valtioista, ja se on tunnettu erittäin kehittyneestä ja monipuolisesta taloudestaan, joka käsittää muun muassa rahoitus-, lääke-, tarkkuuskone- ja matkailualan.

Sveitsin pitkäaikainen poliittinen puolueettomuus on tehnyt siitä useiden kansainvälisten järjestöjen suosiman sijaintipaikan, mikä on lisännyt sen maailmanlaajuista vaikutusvaltaa.

Sveitsi on tullut tunnetuksi ”veroparatiisina”, mikä johtuu suurelta osin sen vankasta pankkien yksityisyydensuojaa koskevasta lainsäädännöstä ja suotuisasta talouspolitiikasta. Tämän lisäksi maa on ottanut digitaalisten varojen kehityksen omakseen ja tarjoaa kryptovaluutoille ystävällisen ja säännellyn ympäristön.

Sveitsi tarjoaa kryptovaluutoille tasavertaisen aseman perinteisten rahoitusvarojen rinnalla, sillä sen lainsäädännölliset puitteet pysyvät teknologian kehityksen tahdissa. 2020-raportin mukaan Sveitsissä on syntynyt noin 900 lohkoketjuyritystä, jotka työllistävät noin 4700 ihmistä. Tämä korostaa maan edistyksellistä suhtautumista digitaalisiin varoihin, mikä houkuttelee edelleen globaalia pääomaa sen kasvavaan kryptoteollisuuteen.

Tässä artikkelissa analysoidaan Sveitsin kryptovaluuttojen verotusta ja sääntelyjärjestelmää tarkastelemalla digitaalisten varojen luokittelua, veropolitiikkaa ja viimeisintä sääntelyn kehitystä. Siinä esitetään myös ennuste tulevasta kehityksestä, joka auttaa sijoittajia navigoimaan tässä kehittyvässä maisemassa.

2. Sveitsin kryptovaluuttojen luokittelu

2.1 Kryptovaluuttojen luokittelu

Helmikuussa 2018 Sveitsin rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomainen (FINMA) antoi suuntaviivat alustavista kolikkoannoista (ICO), jossa kryptovaluutat luokitellaan kolmeen päätyyppiin: Maksutunnisteet, Yleishyödyllisyysmerkit ja Omaisuuserä-tunnukset.

• Maksutunnisteet: Kryptovaluutat, kuten Bitcoin (BTC) ja Ethereum (ETH), kuuluvat tähän luokkaan. Nämä tokenit toimivat tavaroiden ja palveluiden vaihtovälineinä tai arvonsiirtoina, jotka muistuttavat digitaalista käteistä. On tärkeää, että niitä ei luokitella arvopapereiksi.
• Yleishyödyllisyysmerkit: Nämä tarjoavat digitaalisen pääsyn lohkoketjupohjaiseen sovellukseen tai palveluun, kuten kuponkiin tai konserttilippuun. Niiden käyttötarkoituksesta riippuen niitä voidaan pitää arvopapereina tai ei.
• Omaisuuserä-tunnukset: Edustavat saatavia tulevista voitoista, osingoista tai reaalimaailman omaisuudesta, kuten osakkeista tai joukkovelkakirjoista. Näitä pidetään arvopapereina, jotka ovat rahoitusvälineiden kaltaisia.

2.2 Sääntelyluokitus

FINMA luokittelee kryptovaluutat niiden toiminnan perusteella. Maksutositteita käsitellään ”muina kuin arvopapereina”, kun taas omaisuusositteita luokitellaan arvopapereiksi. Hyödyllisyyspoletit voivat kuulua tai olla kuulumatta arvopaperiluokkaan niiden käytöstä riippuen.

Tunnistetaan myös hybridimerkkejä, joissa yhdistyvät useiden eri tyyppien ominaisuudet. Verokohtelu ja oikeudellinen kehys vaihtelevat vastaavasti kunkin token-tyypin osalta.

3. Sveitsin verojärjestelmän yleiskatsaus

3.1 Sveitsin verorakenne

Sveitsin verorasitus on yksi Euroopan alhaisimmista. Sen verotusjärjestelmä toimii kolmella tasolla: liittovaltio, kantonit (osavaltiot) ja kunnat, ja kullakin tasolla on erillinen veronkanto-oikeus. Yritykset ja yksityishenkilöt ovat verovelvollisia kaikilla kolmella tasolla.

3.2 Tulovero

• Yhteisövero: Liittovaltion hallitus perii 8,5 prosentin tuloveroa yritysten voitoista. Kantonien ja kuntien verot vaihtelevat, mutta yhdessä liittovaltion verojen kanssa yhtiöveroaste vaihtelee 11,9 prosentista 21,6 prosenttiin.
• Henkilökohtainen tulovero: Sveitsissä asuvia verotetaan maailmanlaajuisista tuloista, lukuun ottamatta ulkomaisista yrityksistä ja kiinteistöistä saatuja tuloja. Verokanta on progressiivinen, ja liittovaltion vero on korkeimmillaan 11,5 prosenttia. Kantoniverot voivat nostaa yhteenlasketun verokannan 10,33 prosentista 27,09 prosenttiin.

3.3 Pääomaverotus

Pääomaveroa kannetaan kantonien ja kuntien tasolla yrityksen nettopääoman perusteella. Verokannat vaihtelevat, mutta vaihtelevat 0,0010 prosentista 0,51 prosenttiin yrityksen verotuksellisesta asemasta riippuen.

3.4 Henkilökohtainen varallisuusvero

Sveitsin kantonit perivät varallisuusveroa nettovarallisuudesta, mukaan lukien kiinteistöt, arvopaperit ja pankkitalletukset. Verokannat vaihtelevat kantonista riippuen 0,135 prosentista 0,870 prosenttiin.

4. Sveitsin kryptovaluuttojen verotus

4.1 Yleiskatsaus kryptoverotukseen

Sveitsin kryptovaluuttojen verotuskehys on yhdenmukainen voimassa olevan verolainsäädännön kanssa. Liittovaltion verohallinto (FTA) on antanut yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten eri kryptotoimintoja verotetaan, ja erottanut toisistaan maksupoletit, omaisuuspoletit ja hyödyllisyyspoletit.

4.2 Maksutunnisteet

Bitcoinin ja Ethereumin kaltaiset maksupääomamerkit katsotaan verotuksessa ulkomaisiksi valuutoiksi. Maksutositteita hallussaan pitävien yksityishenkilöiden on maksettava varallisuusveroa, kun taas yritykset joutuvat maksamaan myyntivoittoveroa.

Kaivostoiminnan tai panostuksen kaltaiseen toimintaan sovelletaan tuloveroa, jos nämä toiminnot katsotaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Myös lentopudotuksista saadut tulot ovat veronalaisia.

4.3 Omaisuuserätunnukset

Varallisuuspoletteja kohdellaan samalla tavalla kuin perinteisiä rahoitusvaroja, ja niihin sovelletaan varallisuusveroa. Varallisuusarvopapereista saatavat osingot tai voitot verotetaan tulona, ja velkapapereihin, sopimuspohjaisiin arvopapereihin ja osakkeiden kaltaisiin arvopapereihin sovelletaan erilaisia sääntöjä.

4.4 Yleishyödylliset merkit

Hyödyllisyyspoletteja verotetaan niiden markkina-arvon perusteella, ja niihin sovelletaan varallisuusveroa. Koska hyödyllisyyspoletit eivät kuitenkaan tuota omistajilleen tuottoa, niillä ei ole vaikutusta tuloveroon.

4.5 Token-kauppa

Kryptovaluuttojen kauppaa pidetään yksityisenä omaisuudenhoitona. Yksityisistä kaupoista saatavat pääomavoitot ovat verovapaita, mutta tappiot eivät ole vähennyskelpoisia.

Jos kaupankäyntiä kuitenkin pidetään ammattimaisena toimintana, sovelletaan myyntivoittoveroa.

5. Sveitsin kryptoteollisuuden sääntelyn kehitys

Sveitsi on säilyttänyt progressiivisen sääntelyn kryptovaluuttoja kohtaan. Sen sijaan, että se olisi ottanut käyttöön erillisiä lakeja, se on mukauttanut olemassa olevia rahoituslakeja lohkoketjuteknologian ja digitaalisten varojen huomioon ottamiseksi.

Vuonna 2017 FINMA julkaisi ICO:ta koskevat ohjeet, ja vuonna 2019 Sveitsin hallitus hyväksyi DLT-lain (Distributed Ledger Technology). Tällä lainsäädännöllä päivitettiin nykyiset oikeudelliset puitteet lohkoketjuihin liittyvien rahoituspalvelujen huomioon ottamiseksi ja korostettiin ”teknologianeutraalia” lähestymistapaa.

Marraskuussa 2023 FINMA ilmoitti, että Sveitsi ottaa Kryptovarojen raportointikehys (CARF)-järjestelmän käyttöön vuoteen 2027 mennessä ja liittyy muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Saksan, joukkoon. OECD:n kehittämän CARF:n tavoitteena on lisätä verotuksen läpinäkyvyyttä sääntelemällä automaattista tietojenvaihtoa kryptovaluuttaomistuksista ja -transaktioista.

6. Päätelmät

Sveitsin ennakoiva lähestymistapa kryptovaluuttojen verotukseen ja sääntelyyn on vahvistanut sen mainetta digitaalisten varojen maailmanlaajuisena keskuksena. Luokittelemalla kryptovaluutat ja sääntelemällä niitä nykyisten oikeudellisten puitteiden mukaisesti Sveitsi tarjoaa sijoittajille selkeyttä ja turvallisuutta.

Tulevaisuutta ajatellen CARF:n kaltaiset aloitteet lisäävät edelleen alan avoimuutta ja vaatimustenmukaisuutta. Sijoittajille, jotka etsivät suotuisaa ympäristöä kryptovaluuttahankkeille, Sveitsi on edelleen tärkeä kohde.